With Forests in Our Mouths
Chapter 3: Remembering Colours
Format: Performance (40 min)
Dates: 30 Aug 2024
Venue: Jauhimo, Kaivos-festivaali, Outokumpu (FI)
Language: English, Finnish, Damiá






Rose, dust, bronze, pewter, ash …

In this new live performance, ONCE WE WERE ISLANDS take four black and white portraits from the 1980s found in a book in the local library and re-imagine them into a sci-fi myth. It is a time of ending and beginning. A time when old lives are left behind in search of a new world. The four figures from the photographs — the Journeyer, the Companion, the Navigator, the Hunter — tell of a New Karelia, a world in which colours are used as new names, and in which memories become dances. The body reworked as a tool to hold on to what is vital. 

‘We can’t make something new,’ they say, ‘if we bring the past with us.’

In an empty industrial building at the top of a Strange Hill, Remembering Colours, is performed by Aslan and Chris with a tape recorder of ghost-voices, the shipping news and a carousel slide projector. The performance takes place as the late August sun descends and summer brightness fades into shades of autumn.

… frost, sleet, magma, milk, charcoal, tar …

Remembering Colours is the third chapter of With Forests in Our Mouths, a durational constellation artwork made up of multiple interconnected chapters shared across 2024 and 2025 and including performances, films, exhibitions and publications.






Direction, text, performance, sound: Chris Gylee & Aslan
Finnish translation: Roy Boswell
Additional voices: Debi Kuisma, Tuuli Haapanen
Featured music: Turpentine, Alabaster DePlume (2020) / The Killing Moon, Echo & the Bunnymen (1984) / The Ramble, Cassandra Jenkins (2021)
Performance photography: Vesa Mujanen, Konsta Uutinen, Ringa Raski


Seuralaiskoulutus: Taso 1
Värien Muistaminen



I. 
Valo on sähkömagneettista säteilyä, jonka jokaista väriä vastaa oma aallonpituutensa.

II. 
Päivänvalon kirjossa ovat spektrin kaikki värit pitkäaaltoisimmasta punaisesta lyhytaaltoisimpaan violettiin. 

III.
Kun valo kohtaa pinnan, valonsäteet joko imeytyvät siihen, läpäisevät sen tai heijastuvat siitä. Pinnan väri on sen mukainen, mitkä valonsäteet pinta heijastaa katsojan silmiin. Jos pinta heijastaa kaikki valonsäteet, se on valkoinen. Jos pinta imee kaikki valonsäteet, se on musta. Jos pinta imee kaikki valonsäteet mutta heijastaa jollain tietyllä aallonpituudella olevat, se on sitä aallonpituutta vastaavan värinen, esimerkiksi punainen. 

IV.
Ihmisen nykymuotoinen värinäkö kehittyi 30–40 miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin ihmisen edeltäjät elivät metsissä, joissa oli eduksi kyetä erottamaan kasvien värikkäät ravintorikkaat osat vihreistä osista. 

V.
Eri kulttuureissa värit määritellään eri tavoin. Kieliin on kehittynyt värejä kuvaavia sanoja sen mukaan mikä on ollut kieltä puhuville ihmisille tärkeää. Yleensä värejä kuvaavia omakielisiä sanoja on kolmesta yhteentoista.

VI.
Matkaajien valitsemien värien on oltava erityisiä - pelkkä “sininen” tai “punainen” tai edes “vaaleanpunainen” ei riitä. Värien nimet voidaan valita ympäristöstä, kuten “vadelma” tai “turve” tai “tammi” tai "luu". Matkaajan on pystyttävä visualisoimaan väri tarkasti, jotta kuljetusprosessi toimisi turvallisesti. 

VII.
Kun Matkaaja pystyy visualisoimaan värin, hänen on muutettava se tanssiksi. Tanssi on sitten tiivistettävä yhdeksi eleeksi. Tämä ele koodaa värin tarkan aallonpituuden, ja sen avulla Metsästäjät voivat löytää Matkaajan Toisella Puolella. Jos he oppivat tanssin puutteellisesti tai menettävät keskittymisensä Ylityksen aikana, he voivat kadota ikuisiksi ajoiksi. 

VIII.
Tehtävämme Seuralaisina on yksinkertainen. Huolehdimme matkustajan käytännön tarpeista, kunnes hän on valmis tekemään Ylityksen. On tärkeää, ettemme puutu värin valintaan tai tanssin muotoon. Me vain tarkkailemme ja kirjaamme tarkasti ylös, mitä näemme. Emme ole emotionaalisia tukihenkilöitä. Matkaajat tekevät omat päätöksensä. He yksin päättävät, milloin he ovat valmiita. 

IX.
Kun Matkaaja kertoo olevansa valmis, ilmoitamme Navigaattoreille heidän kuvionsa ja aallonpituutensa. Sitten — ja vasta sitten — annatte heille vakiomallisen t-paidan.